Ei suoraan. Työnohjaus ei ole Kelan korvaamaa lääkinnällistä kuntoutusta. Työnantaja vastaa yleensä työnohjauksen kustannuksista kokonaan osana henkilöstön kehittämistä ja työhyvinvointia.

Työnohjauksessa keskitytään työminään ja työyhteisön ilmiöihin. Vaikka työn herättämiä tunteita käsitellään, tavoitteena ei ole psyykkisen sairauden hoito vaan ammatillinen kehittyminen ja työssä jaksaminen.

Työnohjaus sopii kaikille, mutta se on erityisen hyödyllistä:

• Henkilöille, jotka tekevät henkisesti kuormittavaa ihmissuhdetyötä.

• Johtajille ja esihenkilöille (johdon työnohjaus).

• Tiimeille, jotka haluavat parantaa yhteistyötään ja viestintäänsä.

Työnohjaus vähentää sairauspoissaoloja, parantaa työn laatua, selkiyttää perustehtävää ja auttaa hallitsemaan muutostilanteita. Se on tehokas keino sitouttaa työntekijöitä ja ehkäistä työuupumusta.

Kyllä. Luottamus on työnohjauksen perusedellytys. Ohjaaja on vaitiolovelvollinen, mikä mahdollistaa vaikeidenkin asioiden, kuten työyhteisön ristiriitojen, avoimen käsittelyn.

Tyypillisesti työnohjaustapaaminen on kerran kuukaudessa ja kestää 1,5–2 tuntia. Prosessi on usein pitkäkestoinen, esimerkiksi 1–2 vuotta.